Työelämä tarvitsee nuoria

Koronapandemia osoitti, että työn luonne voi todella muuttua nopeasti. Muutosajurit, kuten globalisaatio, kestävyysmurros ja teknologinen kehitys, haastavat tulevaisuuden osaamistarpeet jatkuvaan muutostilaan. Työ ja työn tekemisen tavat ovat mullistuksessa, mutta työelämä ei ole näiden keskellä vain epämääräisesti ajelehtiva laiva. Työelämän kyky uudistua ja sopeutua on keskeistä reilun, kestävän ja innostavan tulevaisuuden rakentamisessa (1,2). Tähän työelämä tarvitsee laaja-alaisesti osaavia, jatkuvan oppimisen välttämättömyyden tunnistavia sekä omien kiinnostuksiensa ja vahvuuksiensa ohjaamina toimivia nuoria.

Lukiokoulutuksen tavoitteena on laaja-alainen osaaminen. Jokaisen lukion oppiaineen opetuksen ja ohjauksen tulisi vahvistaa opiskelijoiden vahvoja jatko-opinto-, työelämä – ja kansainvälisyysvalmiuksia sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista (3). Työelämäyhteistyöllä tuetaan näitä tavoitteita ja tarvittavan osaamisen saavuttamista.

Sukupuolen ohjaavaa vaikutusta voidaan lieventää

Suomessa työmarkkinat ovat eriytyneet eli segregoituneet sukupuolen mukaan (kuvio 1) erityisen voimakkaasti (4). Tämä on ongelmallista sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Yhteiskunnan kannalta segregoitumisen on nähty jarruttavan teknologian kasvua, haittaavan tuottavuutta, vaikuttavan sukupuolten välisiin palkkaeroihin ja vähentävän eri näkökulmien muodostumista innovaatioissa (5,6,7).

Duuniskooppi-sivuston taustatyötä on siivittänyt pyrkimys löytää keinoja lieventää sukupuolen ohjaavaa vaikutusta jatko-opintoihin ja urapoluille. Sukupuolen mukainen jako on ongelmallinen kaikkien sukupuolten kannalta. Kiinnostus koulutus- ja uravalintoihin sekä usko omiin kykyihin syntyy ja pysyy monen tekijän summana. Roolimallien ja ympärillä toimivien aikuisten asenteet ja toiminta voivat keikauttaa kiinnostusta suuntaan tai toiseen. Myös odotukset ja mielikuvat voivat osaltaan vaikuttaa alavalintoihin (8). Vierailijana tavoitat nuoria ja voit tarjota konkretiaa odotuksien ja mielikuvien tueksi. Voimakkaimmin segregaatiosta kärsivät alat ovat myös osaajapulan kourissa. Tulevaisuudessa työelämä tarvitsee monimuotoisia osaajia, joille sukupuoli ei ole uravalintoja tietoisesti tai tiedostamatta ohjaava tekijä.

Vierailusi auttaa nuoria, opettajia ja organisaatiotasi nyt ja tulevaisuudessa!

Lähteet

1) Dufta M., Solovjew-Wartiovaara A. & Vataja, K. (2021). Työn tulevaisuudet megatrendien valossa, Sitra.

2) Työterveyslaitos. 2021. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä.

3) Opetushallitus 2019. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019

4) Burchell, Brendan; Hardy, Vincent; Rubery, Jill & Smith, Mark (2014). A new method to
understand occupational gender segregation in European labour markets. Luxemburg

5) Equitable Growth. (2017, October 3). Fact sheet: Occupational segregation in the United States. Equitable Growth. http://www.equitablegrowth.org/fact-sheet-occupational-segregation-in-the-united-states/

6) Scarborough, W. J., Sobering, K., Kwon, R., & Mumtaz, M. (2023). The costs of occupational gender segregation in high-tech growth and productivity across US local labor markets. Socio-Economic Review, 21(1), 643–664. https://doi.org/10.1093/ser/mwab036

7) Laine, P. & Kauhanen, A. 2023. Naisten ja miesten työuraerot Suomen teollisuuden kuukausipalkkaisella henkilöstöllä 2002–2020. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita 2023:23. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164968/STM_2023_23_Rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y

8) Lent, R. W., Brown, S. D., & Hackett, G. (2000). Contextual supports and barriers to career choice: A social cognitive analysis. Journal of Counseling Psychology, 47(1), 36–49. https://doi.org/10.1037/0022-0167.47.1.36