Sukupuolisensitiivisen ohjauksen merkitys

Mitä on sukupuolisensitiivisyys?

Sukupuoleen voidaan suhtautua useasta eri lähtökohdasta. Sukupuolisensitiivisessä lähtökohdassa tunnistetaan sukupuoleen liitettyjen kulttuuristen merkitysten vaikutukset. Samalla näkökulma siirtyy lapsista heitä kasvattaviin ja ohjaaviin aikuisiin. Keskeiseksi kysymykseksi nousee kasvattajan oma toiminta sekä toimintaa ohjaavat käsitykset, oletukset ja ennakkoluulot (1).

Miksi sukupuolisensitiivinen ohjaus on tärkeää?

Koulutus ja työmarkkinat Suomessa ovat eriytyneet eli segregoituneet sukupuolen mukaan (2). Sukupuolierot ilmenevät yksilön puheessa ja käytöksessä usein huomaamatta ja tarkoittamatta ja näiden tiedostamattomien toimintatapojen ja suhtautumisten näkyväksi tekeminen mahdollistaa tasa-arvoisten käytäntöjen kehittämisen (3).

Sukupuolen mukaista eriytymistä on nähtävissä jo koulussa (4). Koulutusaloilla ja työmarkkinoilla sukupuolittuminen heijastuvat kaikkien sukupuolten palkkoihin ja tehtäviin sekä heidän vaikutusmahdollisuuksiinsa (5). Tätä voidaan purkaa muun muassa sukupuolisensitiivisillä toimintatavoilla.

Sukupuolisensitiiviset lähestymistavat ohjauksessa ovat tärkeitä kaikkien sukupuolten näkökulmasta. Kun halutaan lieventää sukupuolijakoa työelämässä, on ohjattava oppilaat näkemään uusia koulutus- ja uramahdollisuuksia sekä kannustettava nuoria tekemään valintoja omien kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien pohjalta (6). Pysyvä kiinnostus syntyy vaiheittain, ja sen saavuttamiseksi tarvitaan tukea ja tietoa (7). Kyseessä ei siis ole ominaisuus joka henkilöllä joko on tai ei ole.

Sukupuolitietoisilla lähestymistavoilla voidaan lieventää sukupuolen uravalintoja ohjaavaa vaikutusta (8). Vierailumallin suunnittelun tavoitteena on ollut edistää tätä tavoitetta lisäämällä tietoisuutta ilmiöstä, tukemalla opetushenkilöstöä ja vierailijaa sekä tarjoamalla nuorille roolimalleja. Tulevalla työelämävierailulla työelämäedustajia on ohjeistettu kertomaan työpaikastaan ja alastaan sukupuolisensitiivinen ote huomioon ottaen. Heitä on ohjeistettu painottamaan tekijöitä, joiden on nähty tutkimuksissa herättävän kiinnostusta segregoituneita aloja kohtaan myös heissä, jotka ovat perinteisesti olleet aliedustettuina alalla.

Miten huomioida sukupuolisensitiivisyys opetuksessa ja ohjauksessa?

LÄHTEET

1) Katainen, R. (2014). Varhaiskasvatusta sukupuolisensitiivisesti. Teoksessa Erkanevat koulutuspolut –Koulutuksen tasa-arvon tila 2010-luvulla (toim. Pulkkinen & Roihuvuo, 2014).

2) THL. (2023). Ammattialojen sukupuolen mukainen segregaatio—THL. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toimeentulo/ammattialojen-sukupuolen-mukainen-segregaatio

3) Juutilainen, P.-K. (2007). Sukupuoli lukion opinto-ohjauskeskusteluissa. Kasvatus, 38(2), 134–143.

4) Jääskeläinen, L., Hautakorpi, J., Onwen-Huma, H., Niittymäki, H., Pirttijärvi, A., Lempinen, M. & Kajander, V. (2015). Tasa-arvotyö on taitolaji. Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5.

5) Keski-Petäjä, M., & Witting, M. (2018). Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutus­alojen eriytyminen jatkuu | Tieto&trendit. Tilastokeskus. https://www2.tilastokeskus.fi:443/tietotrendit/artikkelit/2018/alle-viidennes-opiskelijoista-opinnoissa-joissa-tasaisesti-naisia-ja-miehia-koulutusalojen-eriytyminen-jatkuu/

6) Kuusi, H., Jakku-Sihvonen, R., & Koramo, M. (2009). Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo [Sarjajulkaisu]. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/71646

7) Hidi, S., and K. A. Renninger. (2006). “The Four-phase Model of Interest Development.” Educational Psychologist 41 (2): 111–127. doi:10.1207/s15326985ep4102_4

8) Opetushallitus. (2023). Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sukupuolitietoinen-opetus-ja-ohjaus