Oulun yliopiston kansainvälisen Learning, Education and Technology (LET)-maisteriohjelman opiskelijat Joanita, Faith ja Nisha toteuttivat Mectalentin ja KoKiVan kanssa kokeilun, jossa he testasivat teknologian hyödyntämistä osana työelämävierailuja. Opiskelijat käyttivät työkalunaan Thinglinkiä, jonne he rakensivat 360-kameralla otettujen kuvien avulla esimerkkejä Mectalentin tiloista. Kuviin lisätiin tageja, joita painamalla käyttäjä saa lisätietoa.
Kurkista täältä Mectalentin tiloihin Thinglink-ympäristön kautta!
Thinglinkin lisäksi Joanita, Faith ja Nisha haastattelivat Mectalentin työntekijöitä ja kuvasivat haastattelut videolle. Työntekijät kertoivat mm. kuinka olivat päätyneet työskentelemään Mectalentille, mitä olivat opiskelleet ja pohtivat oliko oma urapolku ollut suoraviivainen vai kenties polveileva. Haastatteluilla haluttiin tuoda esille monipuolisuutta työntekijöiden koulutustaustan ja aikaisemman työkokemuksen, työnkuvan, sukupuolen ja iän suhteen. Haastateltaviksi valikoitui eri ikäisiä naisia, joista osa työskenteli sukupuolelleen epätyypillisissä ammateissa sekä nuori miestyöntekijä.
Thinglinkin ja haastatteluvideoiden avulla opiskelija pystyy nopeasti ja helposti tutustumaan yrityksen toimintaan ja saamaan käsityksen sekä tuotannosta että ihmisistä tuotteiden takana. Nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja he tarvitsevat monipuolisesti tietoa erilaisista koulutus- ja uramahdollisuuksistaan. Vierailut palvelevat myös yrityksiä tarjoamalla mahdollisuuden markkinoida toimintaansa.
Kertomalla nuorille, mitä yrityksessä konkreettisesti tehdään, työskennelläänkö yksin vai yhdessä, miten uralla voi edetä ja mitä vaatimuksia työ pitää sisällään, voidaan laajentaa
kuvaa alasta ja yrityksen toiminnasta. Toinen tärkeä näkökulma on tuoda esille työn merkityksellisyyttä. Avaamalla minkälaisia vaikutuksia työllä voi olla laajemmassa kuvassa yhteiskunnallisesti tai vaikkapa erityisesti nuoria puhuttaviin asioihin kuten ilmastonmuutokseen liittyen, voidaan auttaa nuoria hahmottamaan alan tarjoamia mahdollisuuksia laajemmin. Yrityksen arvoja kannattaa tuoda esille.
Digitaalisten ratkaisujen hyötyjä ovat mm. nopeus, helppous ja turvallisuus (Foutsitzi & Caridakis, 2019; Henderson et al., 2017). Ne voivat mahdollistaa myös parempaa saavutettavuutta. Monikanavaisuus tukee opiskelijoiden oppimista (Foutsitzi & Caridakis, 2019), ja digitaalisten ratkaisujen pedagoginen suunnittelu mahdollistaa uusien näkökulmien tarjoamisen opiskelijoille (Henderson et al., 2017). Teknologialla voidaan toteuttaa myös opiskelijoiden itsenäiset tutustumiset yrityksiin ja heidän tiloihinsa. Lisäksi teknologinen ratkaisu voi toimia opettajan pedagogisena työvälineenä ja työelämäedustajan esittelyn tukena. Vielä tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, minkälainen sisältö kiinnostaa nuoria, minkälaista tietoa he kaipaavat eri yrityksistä, aloista ja ihmisistä sekä siitä, miten tämä tieto tukee nuoria koulutus- ja urasuunnittelussa.
Lähteet:
Foutsitzi, S., & Caridakis, G. (2019). ICT in education: Benefits, Challenges and New directions. 2019 10th International Conference on Information, Intelligence, Systems and Applications (IISA), 1–8. https://doi.org/10.1109/IISA.2019.8900666
Henderson, M., Selwyn, N., & Aston, R. (2017). What works and why? Student perceptions of ‘useful’ digital technology in university teaching and learning. Studies in Higher Education, 42(8), 1567–1579. https://doi.org/10.1080/03075079.2015.1007946
Kirjoittajat: Anna-Eveliina Haapakangas & Jenni Kunnari
