Ammattien eriytyminen eli segregoituminen sukupuolen mukaan on monisyinen ilmiö, johon on yhteydessä useita seikkoja. Segregaatiota voi ajatella jäävuorena, jossa eriytyminen näkyy ulospäin, mutta pinnan alla piilee useita vaikuttimia. Esimerkiksi tekijät, jotka liittyvät oppiainekiinnostuksiin, tukeen ja esteisiin, kulttuuriin, asenteisiin, odotuksiin ja mielikuviin alaa kohtaan sekä uskomuksiin omista kyvyistä voivat kaikki osaltaan vaikuttaa ammattikiinnostukseen (1). Sukupuolen kulttuuriset vaikutukset puolestaan voivat vaikuttaa siihen, millaisiin asioihin erilaisia henkilöitä kannustetaan ja ohjataan, ja tämä voi olla osaltaan yhteydessä myöhempään alojen segregoitumiseen. Kannustetaanko kaikkia sukupuolia tasapuolisesti erilaisiin toimintoihin, vai ohjataanko henkilöitä automaattisesti ja ehkä tiedostamattakin esimerkiksi sukupuolen mukaan?
Sukupuoliin liitetyt asenteet eivät ole aina tietoisia, mutta sukupuolten erilaisesta kohtelusta löytyy runsaasti havaintoja tutkimuksissa. Sukupuolen on nähty vaikuttavan lapsen tai nuoren saamaan kohteluun eri ikävaiheissa: esimerkiksi havainnoidessaan päiväkotiympäristöä, tutkijat huomasivat tyttöjen ja poikien saavan erilaisia kehuja ja erilaisia vastuutehtäviä. Tyttöjä kehuttiin auttamisesta ja heiltä odotettiin poikia enemmän itsenäisyyttä, poikia puolestaan kehuttiin persoonan ominaisuuksista (2). Lukiolaisia koskevassa tutkimuksessa ohjattavan sukupuolen havaittiin vaikuttavan tämän saamaan opinto-ohjaukseen. Samoista aihepiireistä kiinnostuneita tyttöjä ja poikia kannustettiin erilaisiin rooleihin, esimerkiksi tyttöjä hakeutumaan opettajiksi ja poikia johtotehtäviin (3).
Eriarvoisella kohtelulla voi olla kauaskantoisia seurauksia, esimerkiksi ammatinvalintaan liittyen. Tyttöjen on havaittu kohtaavan enemmän negatiivisia ennakkoluuloja matemaattisia taitojaan kohtaan koulussa ja kotona (4, 5, 6) vaikka eroja tyttöjen ja poikien matemaattisessa osaamisessa ei ole havaittu (7, 8, 9, 10). Tämä puolestaan voi vaikuttaa matemaattisen minäpystyvyyden ja matemaattisen kiinnostuksen muodostumiseen, joiden on havaittu olevan yhteydessä myöhempään kiinnostukseen hakeutua STEM (Science, Technology, Engineering, Mathematics) -aloille (11, 12, 13). Vuoden 2017 tasa-arvobarometrin opiskelijavastaajista miehet puolestaan kokivat saaneensa naisia vähemmän tukea kotoa sukupuolelleen epätyypillisiin valintoihin peruskoulun jälkeen (14). On myös näyttöä, että miesten hakeutumista hoitoaloille ei arvoteta yhtä korkealle kuin naisten hakeutumista STEM-aloille (15). Kannustuksella voikin olla iso merkitys, kun nuori pohtii tulevia urapolkujaan (1, 3, 22, 24).
Kannustuksen lisäksi sosiaalinen yhteenkuuluvuuden (belonging) on nähty olevan yhteydessä naisten kiinnostukseen hakeutua STEM-aloille ja miesten kiinnostukseen hakeutua sosiaali- ja terveys sekä koulutusaloille (16). Niiden opiskelijoiden, jotka opiskelevat sukupuolelleen epätyypillisillä aloilla, on havaittu keskeyttävän opintonsa enemmistösukupuolta edustaviin verrattuna useammin (14). Jos sukupuolelle epätyypillisen työ- tai opiskelupaikan ilmapiiriä ei koeta vastaanottavaiseksi, se voi ajaa hakeutumaan sukupuolelleen tyypillisemmille aloille (17).
Sukupuolivähemmistöjen sijoittumisesta työmarkkinoille on vielä vähän tietoa (18), mutta heidän on havaittu olevan aliedustettuina STEM-aloilla. Vuonna 2023 tehty tutkimus osoitti, että teknillisillä aloilla opiskelevat muunsukupuoliset kokevat vähäisempää sosiaalista yhteenkuuluvuutta (belonging) verrattuna muihin opiskelijoihin (19). Yleisesti ottaen sukupuolivähemmistöt kokevat syrjintää työmarkkinoilla (20).
Koska segregaatio on monisyinen ilmiö, tarvitaan siihen puuttumiseen yhteistyötä. Muutoksia tarvitaan asenteissa, työkulttuureissa ja yhteiskunnallisissa rakenteissa. Yhtenä tapana toimia on tarjota nuorille roolimalleja ja tietoa alojen monipuolisista mahdollisuuksista, ja näin rohkaista ja ruokkia kiinnostusta erilaisia vaihtoehtoja kohtaan. Aloja ei kuitenkaan tule arvottaa paremmiksi tai huonommiksi valinnoiksi sen perusteella mitä sukupuolta niistä kiinnostunut henkilö on. Olennaista on pyrkiä liennyttämään sukupuolen vaikutuksia ohjaavana tekijänä, jotta jokainen kykenisi tekemään valintoja kiinnostuksiensa ja vahvuuksiensa perusteella.
Kirjoittanut: Anna-Eveliina Haapakangas
Lähteet:
1) Lent, R. W., Brown, S. D., & Hackett, G. (2000). Contextual supports and barriers to career choice: A social cognitive analysis. Journal of Counseling Psychology, 47(1), 36–49. https://doi.org/10.1037/0022-0167.47.1.36
2) Katainen, R. (2014). Varhaiskasvatusta sukupuolisensitiivisesti. Teoksessa Erkanevat koulutuspolut –Koulutuksen tasa-arvon tila 2010-luvulla (toim. Pulkkinen & Roihuvuo, 2014).
3) Juutilainen, P.-K. (2007). Sukupuoli lukion opinto-ohjauskeskusteluissa. Kasvatus 2/2007.
4) Lummis, M., & Stevenson, H. W. (1990). Gender differences in beliefs and achievement: A cross-cultural study. Developmental Psychology, 26, 254–263. https://doi.org/10.1037/0012-1649.26.2.254
5) McCoy, S., Byrne, D., & O’Connor, P. (2022). Gender stereotyping in mothers’ and teachers’ perceptions of boys’ and girls’ mathematics performance in Ireland. Oxford Review of Education, 48(3), 341–363. https://doi.org/10.1080/03054985.2021.1987208
6) Räty, H., & Kasanen, K. (2007). Gendered Views of Ability in Parents’ Perceptions of Their Children’s Academic Competencies. Sex Roles, 56(1–2), 117–124. https://doi.org/10.1007/s11199-006-9153-5
7) Hutchison, J. E., Lyons, I. M., & Ansari, D. (2019). More Similar Than Different: Gender Differences in Children’s Basic Numerical Skills Are the Exception Not the Rule. Child Development, 90(1). https://doi.org/10.1111/cdev.13044
8) Hyde, J., Lindberg, S., Linn, M., Ellis, A., & Williams, C. (2008). Gender Similarities Characterize Math Performance. Science (New York, N.Y.), 321, 494–495. https://doi.org/10.1126/science.1160364
9) Lindberg, S. M., Hyde, J. S., Petersen, J. L., & Linn, M. C. (2010). New trends in gender and mathematics performance: A meta-analysis. Psychological Bulletin, 136(6), 1123–1135. https://doi.org/10.1037/a0021276
10) Zell, E., Krizan, Z., & Teeter, S. R. (2015). Evaluating gender similarities and differences using metasynthesis. The American Psychologist, 70(1), 10–20. https://doi.org/10.1037/a0038208
11) Blotnicky, K. A., Franz-Odendaal, T., French, F., & Joy, P. (2018). A study of the correlation between STEM career knowledge, mathematics self-efficacy, career interests, and career activities on the likelihood of pursuing a STEM career among middle school students. International Journal of STEM Education, 5(1), 22. https://doi.org/10.1186/s40594-018-0118-3
12) Chan, R. C. H. (2022). A social cognitive perspective on gender disparities in self-efficacy, interest, and aspirations in science, technology, engineering, and mathematics (STEM): The influence of cultural and gender norms. International Journal of STEM Education, 9(1), 37. https://doi.org/10.1186/s40594-022-00352-0
13) Oppermann, E., Vinni-Laakso, J., Juuti, K., Loukomies, A., & Salmela-Aro, K. (2021). Elementary school students’ motivational profiles across Finnish language, mathematics and science: Longitudinal trajectories, gender differences and STEM
14) Aapola-Kari, S. (2019). Nuorten näkemyksiä sukupuolten tasa-arvosta oppilaitoksissa ja yhteiskunnassa. Teoksessa Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon: Analyyseja tasa-arvobarometrista 2017 (toim. Teräsaho & Närvi, 2019). THL. https://www.julkari.fi/handle/10024/137765
15) Block, K., & Croft, A., De Souza, L., & Schmader, T. (2019). Do people care if men don’t care about caring? The asymmetry in support for changing gender roles. Journal of Experimental Social Psychology, Volume 83, Pages 112-131, ISSN 0022-1031. https://doi.org/10.1016/j.jesp.2019.03.013.
16) Tellhed, U., Bäckström, M., & Björklund, F. (2017). Will I Fit in and Do Well? The Importance of Social Belongingness and Self-Efficacy for Explaining Gender Differences in Interest in STEM and HEED Majors. Sex Roles, 77(1–2), 86–96. https://doi.org/10.1007/s11199-016-0694-y
17) Blickenstaff, J. (2005). Women and science careers: Leaky pipeline or gender filter? Gender and Education, 17(4), 369–386. https://doi.org/10.1080/09540250500145072
18) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2020. Media voi tukea nuoren ammatinvalintaa sukupuolitietoisella viestinnällä. https://blogi.thl.fi/media-voi-tukea-nuoren-ammatinvalintaa-sukupuolitietoisella-viestinnalla/
19) Bairoh, S. (2023). The Gender(ed) Gap(s) in STEM Explaining the persistent underrepresentation of women in STEM careers. 10.13140/RG.2.2.17484.39046
20) European Union Agency for Fundamental Rights (FRA). (2020). A long way to go for LGBTI equality. Luxembourg: Publications Office of the European Union, 2020. PDF ISBN 978-92-9474-997-0. doi:10.2811/ TK-01-20-462-EN-N. https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2020-lgbti-equality-1_en.pdf#page=13&zoom=100,0,0
21) MacPhee, D., Farro, S., & Canetto, S. S. (2013). Academic Self-Efficacy and Performance of Underrepresented STEM Majors: Gender, Ethnic, and Social Class Patterns. Analyses of Social Issues & Public Policy, 13(1), 347–369. https://doi.org/10.1111/asap.12033
22) Bottia M.C., Stearns, E., Mickelson, R.A., Moller, S. & Valentino, L. (2015). Growing the roots of STEM majors: Female math and science high school faculty and the participation of students in STEM, Economics of Education Review, Volume 45, Pages 14-27, ISSN 0272-7757, https://doi.org/10.1016/j.econedurev.2015.01.002.
23) ILO international labour organization. (2017). Breaking barriers: Unconscious gender bias in the workplace [Report]. http://www.ilo.org/actemp/publications/WCMS_601276/lang–en/index.htm
24) Olsson, Maria & Martiny, Sarah. (2018). Does Exposure to Counterstereotypical Role Models Influence Girls’ and Women’s Gender Stereotypes and Career Choices? A Review of Social Psychological Research. Frontiers in Psychology. 9. 10.3389/fpsyg.2018.02264.
